Tapahtumat

Jäsenet saavat ajankohtaista tietoa seuran toiminnasta sähköpostitse, kannattaa tykätä myös Facebook-sivustamme.

Tapahtumia:

KEVÄT 2024

Tervetuloa kevään esitelmätilaisuuksiin!

Ma 18.3.2024 klo 16
Suomen Historiallisen Seuran kevätkokous ja esitelmä
Tieteiden talo, sali 505

Suomen Historiallisen Seuran jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita seuran kevätkokoukseen Tieteiden talolle! Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja lausutaan muistosanat seuran edesmenneistä tutkijajäsenistä. Kokouksen jälkeen kuullaan kevätkokousesitelmä, jonka pitää seuran hallituksen jäsen, professori Johanna Ilmakunnas otsikolla ”Turun akatemian professorit ja aineellinen kulttuuri 1700-luvulla”.

Kokousta ja esitelmää voi seurata etäyhteydellä, josta lisätiedot tulevat tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Ma 22.4.2024 klo 16.30-17.45
Kirjaseminaari, Tieteiden talo, sali 505

”Mitä on tiedonhistoria?” on aiheena kevään toisessa kirjaseminaarissa, jossa teemaa valottavat tuoreen Tiedonhistoria -teoksen toimittajat dosentti Johanna Skurnik ja FT Mikko Myllyntausta.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Lisätiedot tulevat tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Tarkempia tietoja kirjasta löytyy Vastapainon verkkosivulta.

Tapahtunutta:

Ma 29.1.2024 klo 13-16.30
Muistoseminaari akateemikko Päiviö Tommilan kunniaksi
Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Lämpimästi tervetuloa muistoseminaariin akateemikko Päiviö Tommilan (1931–2022) kunniaksi maanantaina 29. tammikuuta 2024 Helsingin yliopiston pieneen juhlasaliin.

Seminaarissa tarkastellaan Helsingin ja Turun yliopiston Suomen historian professorina toimineen Päiviö Tommilan perintöä historiantutkimukselle ja hänen toimintaansa tutkijana ja tiedeyhteisössä. Seminaarin puhujat ovat Tommilan oppilaita tai hänen historiantutkimustaan hyvin tuntevia tutkijoita.

Ennen seminaaria järjestetään kahvitarjoilu juhlasalin edustalla klo 12.30. Pyydämme ilmoittautumaan seminaariin viimeistään 15.1.2024 ilmoittautumislomakkeella: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/127190/lomake.html

Pukukoodi: Arkipuku
Järjestäjät: Helsingin yliopiston historian oppiaine, Suomen Historiallinen Seura ja Historian Ystäväin Liitto
Seminaarin tukijat: Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
Lisätietoja: Suomen Historiallisen Seuran toiminnanjohtaja Sari Aalto, shs@histseura.fi
Professori Aura Korppi Tommila, aura.korppi@gmail.com

Seminaarin ohjelma: https://www.historianyst.fi/tapahtumat/muistoseminaari-akateemikko-paivio/


To 25.1.2024 klo 17.50-18.35
Tieteiden yön tapahtuma: Historiallisia näkökulmia oikeudenmukaiseen kaupunkiin
Tieteiden talo, sali 104

Paneelikeskustelu kaupunkien oikeudenmukaisuudesta: millainen on hyvä kaupunki tieteen ja suunnittelun, paikallispolitiikan, rakennussuojelun ja esteettömyyden historian näkökulmista? Keskustelijoina ovat tutkijatohtori Kati Katajisto (Helsingin yliopisto), tutkijatohtori Annukka Sailo (Oulun yliopisto), yliopisto-opettaja Iida Kalakoski (Tampereen yliopisto) ja FM Anna Koivukoski (Helsingin yliopisto). Paneelia vetävät akatemiatutkija Tiina Männistö-Funk (Turun yliopisto) ja väitöskirjatutkija Hanna Tyvelä (Tampereen yliopisto).

Tapahtuma on seurattavissa myös verkossa.

Järjestäjät: Historiallinen Aikakauskirja ja SHS


Ma 22.1.2024 klo 16.30-17.45
Kirjaseminaari, Tieteiden talo, sali 505

Dosentti Ville Soimetsä kertoo tuoreesta historiantutkimuksesta Teiniliitosta otsikolla ”Suomen Teiniliitto ja 1960–70-lukujen koulumaailman murros”.

Lue lisää tutkimushankkeesta Turun yliopiston tutkimushankkeen esittelysivulta: Teiniliitto, vimma ja rakkaus.

Tilaisuus seurattavissa myös Zoomissa osoitteessa:
https://us06web.zoom.us/j/85872422216?pwd=cwHailPwzgnQaZXH0X6tvTfFHn0JTt.1

Meeting ID: 858 7242 2216 Password: 548237

Tervetuloa!


SYKSY 2023

Professori Marjatta Hietalan juhlaseminaari 23.11.2023

Suomen Historiallisen Seuran kunniajäsen, Tampereen yliopiston yleisen historian professori emerita Marjatta Hietala täytti kesällä 80 vuotta. Hietalan kunniaksi järjestetään juhlaseminaari torstaina 23.11. klo 13.00–17.45 Tieteiden talon salissa 505 (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki). Lisätietoa seminaarista ja tarkempi ohjelma Historian Ystäväin Liiton verkkosivuilta: https://www.historianyst.fi/tapahtumat/marjatta-hietalan-juhlaseminaari/

Tervetuloa!


Suomen Historiallisen Seuran vuosikokous
Ma 13.11.2023 klo 16.15
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennus (Unioninkatu 37, sisäänkäynti sisäpihalta)

SHS:n jäsenet ovat tervetulleita seuran vuosikokoukseen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, julkistetaan uudet tutkijajäsenet ja lausutaan muistosanat seuran edesmenneistä tutkijajäsenistä. Vuosikokouksen lopuksi kuullaan vuosikokousesitelmä, jonka pitää seuran puheenjohtaja, dosentti Heini Hakosalo otsikolla ”Kaupunkisuunnittelun ja terveyden risteävät historiat”.

Kokousta ja esitelmää voi seurata etäyhteydellä zoomin kautta:

(Tarvittaessa meeting id: 857 1067 1636 passcode: 799611)

*****

Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta -juhlaseminaari

Suomen Historiallisen Seuran ja Historian Ystäväin Liiton kustantama Historiallinen Aikakauskirja täyttää 120 vuotta. Juhlaseminaari järjestetään tiistaina 14.11.2023 klo 14–17 Tieteiden talon salissa 104. Lisätietoa seminaarista ja tarkempi ohjelma löytyvät Historiallisen Aikakauskirjan verkkosivuilta:https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/2023/11/01/haik120juhlaseminaari/

Lämpimästi tervetuloa HAikin juhlaseminaariin!


Ma 11.9.2023 klo 16.30-17.45
Kirjaseminaari, Tieteiden talo, sali 505

Dosentti Ella Viitaniemi kertoo uudesta tutkimuksesta ja sen tuloksista:

Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600-1800

Tilaisuus seurattavissa myös Zoomissa, linkki:

Meeting ID: 886 2108 4876, passcode: 476232

Tervetuloa!

_______________________________________________________________

KEVÄT 2023

Suomen Historiallisen Seuran kevätkokous ma 20.3.2023

klo 16.15-16-40  hallinnollinen, sääntömääräinen osa Kevätkokouksesta on vain tutkijajäsenille.

klo 16.40-16.55 Muistosanat poisnukkuneista tutkijajäsenistä (avoin kaikille).

klo 17-17.30 Kevätkokousesitelmän pitää dos. Ville Vuolanto: lapsuus ja nuoruus antiikissa. (Avoin kaikille).

________________________________________________________

Tiistaina 31.1.2023 klo 15–17 Julkistamistilaisuus.  Uutuuskirja Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen on juuri julkaistu! Lämpimästi tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Helsinkiin SKS:n juhlasaliin  (Hallituskatu 1).

Tilaisuudessa kirjan kustantaja ja teoksen toimittajat kertovat Matkaoppaan vaiheista sekä kuullaan professori Pirjo Markkolan kommenttipuheenvuoro. Puheenvuorojen jälkeen teoksen kirjoittajat ja toimittajat keskustelevat lapsuuden historian tutkimuksen keskeisistä teemoista ja tulevaisuudesta. Tilaisuuden päätteeksi kohotetaan malja uutuuskirjalle.

Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä SKS:n juhlasalissa (Hallituskatu 1, Helsinki) tai seurata ohjelmaa verkossa. Etäosallistujia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen. Lisätietoja: https://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/matkaopas-lapsuuden-historian-tutkimukseen-kirjan#.Y6Gi3HZBwQ8

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Suomen Historiallisen Seuran, Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran ja Suomen arkeologisen seuran kanssa.

***

Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen. Monitieteisiä näkökulmia ja menetelmiä. Toimittaneet Vehkalahti Kaisa, Jouhki Essi, Lipkin Sanna, Sitomaniemi-San Johanna ja Kuokkanen Tiina. Historiallisia Tutkimuksia 288. SKS 2022. Sisällysluettelo

Teos on kauan kaivattu suomenkielinen menetelmäopas lapsuuden historian tutkimukseen. Se toimii oppaana menneisyyden lapsuuden moniääniseen maailmaan, sen aineistoihin, menetelmiin sekä tutkimustraditioihin. Menneisyyden lapsia ja lapsuutta käsittelevää tutkimusta tehdään useilla tieteenaloilla, ja käytetyt käsitteet ja menetelmät vaihtelevat. Teos johdattaa monitieteiseen ja alati kehittyvään tutkimuskenttään sekä sen menetelmällisiin erityispiirteisiin. Samalla se pohtii, miten lapsuuden historian keskeiset lähestymistavat ja kysymyksenasettelut ovat muotoutuneet ja millaisia vaiheita alan historiassa voidaan nähdä.

Teoksen luvut kiinnittyvät muun muassa arkeologiaan, etnologiaan, kasvatustieteisiin, kirjallisuudentutkimukseen, historiantutkimukseen sekä yhteiskuntatieteisiin. Kaikkia kirjoittajia yhdistää kiinnostus lapsuuden monipolviseen historiaan ja sen tulkinnan mahdollisuuksiin.

Teos on avoimesti luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.21435/ht.288. Painetun kirjan voi ostaa etuhintaan 24,90 € julkistustilaisuudessa tai tilata SKS:n verkkokaupasta https://kirjat.finlit.fi etukoodilla MATKAOPASLAPSUUDEN.

TERVETULOA!

____________________________________________

SYKSY 2022

Elämäkerta ajassa

Seminaari juhlistaa Kansallisbiografian verkkojulkaisun 25-vuotiasta taivalta.

Pe 18.11.2022 klo 13:0017:00
SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki

Ohjelma

  • 13.00 pääsihteeri Tuomas Lehtonen: Tervetulotoivotus
  • 13.05 professori Maarit Leskelä-Kärki: Elämäkertojen pitkä historia: Kansallisbiografia tutkimuksena ja lähteenä
  • 13.20 dosentti Ulla Koskinen: Arvid Tawastin perhe populaarin ja tieteellisen rajoilla
  • 13.50 FT Mari Välimäki: Henkilöhistoria varhaismodernin ajan tutkimusmenetelmänä
  • 14.20 professori Riitta Konttinen: Miksi naisista on kirjoitettava elämäkertoja?

14.50 Kahvitauko

  • 15.20 kustantaja Touko Siltala: Elämä markkinoilla – kustantajan näkökulma
  • 15.50 FM Laura Kokko: Miten kuvata Volter Kilpeä? Elämäkerta mahdottomana ja mahdollisena tehtävänä
  • 16.20 professori Seppo Hentilä: Elämäkerrasta kaksoiselämäkerraksi. Presidenttipari K. J. ja Ester Ståhlberg
  • 16.50 dosentti Saijaleena Rantanen ja professori Vesa Kurkela: Kansallisbiografia nyt: kokemuksia toimitustyöstä

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista.
Lämpimästi tervetuloa!

SKS:n juhlasaliin mahtuu 100 henkeä.

Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta (ks. Esteettömyys).

Seminaarin järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Historiallinen Seura.

_______________________________

Ma 14.11.2022 klo 17.00 alkaen Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki) sali 505 SHS:n vuosijuhlan esitelmä. Prof. Marja Jalava pohtii ”Onko sioilla historiaa – ja miksi sitä pitäisi tutkia?”

Zoom-linkki on:
https://us06web.zoom.us/j/85008623998?pwd=Qmk4Y2NjVkZhU1JXbC9KSmdJVGFGUT09
Passcode: 520290

Tervetuloa!!

___________________________________

Historiantutkimuksen päivien päätöstilaisuudessa 22.10.2022 jaettiin ensimmäinen Historiateko-palkinto.

Palkinnon jakaa Suomen Historiallinen Seura, ja se myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan vahvistanut historian asemaa yhteiskunnassa, edistänyt historiakulttuuria, tuonut historiatietoa erilaisten yleisöjen ulottuville ja havainnollistanut historiatiedon merkitystä paitsi menneisyyden myös nykymaailman ymmärtämiselle ja erilaisten tulevaisuuksien hahmottamiselle.

Vuonna 2022 palkinnon saivat Yle Areenan ja Yle Radio 1:n historia-aiheiset ohjelmat ja podcastit. Laadukasta sisältöä on paljon, joten yksittäisen ohjelman sijasta palkinto haluttiin antaa historiaohjelmille kokonaisuudessaan. Yle on tuottanut historia-aiheista sisältöä laajasti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Kiitosta ansaitsee myös toimittajien huolellinen tausta- ja lähdetyö ja tutkijoiden äänen tuominen esiin. Historia-aiheisten ohjelmien teemat ovat monipuolisuudessaan olleet omiaan avaamaan uusia ja usein yllättäviäkin näkökulmia historiaan ja antamaan välineitä myös nykypäivän ongelmien ja tulevaisuuden haasteiden jäsentämiseen.

Yle Radio 1:n ja Areenan puolesta palkinnon vastaanottivat Tampereella tuottaja Tiina Lundberg sekä toimittajat Harri Alanne ja Virpi Väisänen. Kuvassa takana Suomen Historiallisen Seuran hallituksen jäsenet Ville Vuolanto ja Jari Eloranta.

HISTORIANTUTKIMUKSEN PÄIVÄT to-la 20.-22.10.2022

Kuudennet valtakunnalliset Historiantutkimuksen päivät järjestetään Tampereella 20.-22.10.2022. Päivien ohjelmassa on kutsuttujen esitelmien lisäksi työryhmiä sekä vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Päivien järjestäjinä ovat Tampereen yliopiston historian oppiaine ja Suomen Historiallinen Seura.

__________________________________

Ma 12.9.2022 klo 16.30-17.45, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, Sali 505 sekä Zoom.

Ympäristöhistoria -kirjaseminaari
Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan (Vastapaino 2021)

Keskustelijoina ja alustajina Esa Ruuskanen ja Paula Schönach, jotka ovat Kari Väyrysen ohella myös kirjan toimittajia.

Yliopistotutkija Esa Ruuskanen: Miksi ympäristöhistorialla on väliä?

Dosentti Paula Schönach: Suomen ympäristöhistorian erityispiirteitä

Aikaa on myös yleisökysymyksille, joten tule mukaan keskustelemaan!

Kirja, Suomen ympäristöhistoria,  käsittelee ihmistä osana luontoa painottaen kulttuurin, yhteiskunnan, talouden, luonnon ja ilmaston monimutkaisia ja ylirajaisia kytköksiä. Tutkimukset osoittavat ihmisen toiminnan vaikutuksien olleen jo 1700-luvulta alkaen nopeampia, laaja-alaisempia ja kauaskantoisempia kuin koskaan aiemmin. Niiden aiheuttamat aineelliset muutokset ovat ulottuneet kallioperästä ilmakehään ja vesiympäristöistä elonkirjoon. Suomi ei ole kehittynyt luonnon hyödyntämisessä irrallaan muusta maailmasta, vaikka luontopolitiikka onkin ollut pitkälti kansallisessa päätäntävallassa. Teollistuminen, maailmankaupan kasvu, kaupungistuminen sekä siirtyminen fossiilisiin energiajärjestelmiin on muovannut niin globaalisti kuin Suomessakin elämää ja ympäristöä. Tutkimuksessa on annettu tilaa myös ihmisten käsissä oleviin muutosvoimiin, kuten ympäristöajattelulle ja -politiikalle sekä kansainväliseen ympäristönsuojeluyhteistyöhön.

Tervetuloa Tieteiden taloon!

____________________________________________________________________

KESÄ 2022

Aalto-yliopiston Töölön kampus, June 9-10, 2022

INDIVIDUALS, GENERATIONS AND SOCIAL GROUPS      1721–1925
The Fourth Finnish-Russian Conference on Elite Studies,
Lisätietoja ja ohjelma keisariaika-verkoston nettisivuilta___________________________________

BALTIC CON­NEC­TIONS: a Conference in So­cial Science His­tory

University of Jyväskylä, Finland, June 16–17, 2022

Lisätietoja konferenssin sivuilta

____________________________________

Nordisk Historikermöte 8.-11.8.2022 Göteborg

Lisätietoja konferenssin sivuilta:   https://www.nhm2022.se/

________________________________________

Passages from Antiquity to the Middle Ages VIII,  Experiencing Space

Tampere University August 17-19, 2022

_________________________________________

Historiatieteen Maailmankongressi  21-27.08.2022 Poznan, Puola

Lisätietoja konferenssin sivuilta: https://ichs2020poznan.pl/en/

________________________________

Syksyn ensimmäinen SHS:n järjestämä seminaari Ympäristöhistoriasta on 12.9.2022 klo 16.30 Tieteiden talossa.
__________________________________________________________________________________________

KEVÄT 2022

Aalto-yliopiston Töölön kampus, Runeberginkatu 14-16, Helsinki, sali A310

Ma 9.5.2022 klo 16.30-18. Kirjaseminaari: Suomalainen yhteiskunta 1400-2000

Aalto-yliopiston Töölön kampus, Runeberginkatu 14-16, Helsinki, sali A310

Mitä kaikkea on suomalaisen yhteiskunnan historia? Professorit Pertti Haapala, Pirjo Markkola, Marjaana Niemi ja yliopistotutkija Antti Räihä keskustelevat aiheesta ”Mitä on suomalaisen yhteiskunnan historia?” Lähtökohtana on Yhteiskunnan historian huippuyksikön (2013-2017) tuore yhteisjulkaisu Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400-2000. Teoksen metodisena johtoteemana on yhteiskuntahistoria, joka kyseenalaistaa kansallisen historian (metodologisen nationalismin) paradigman. Kirjan ensimmäisessä osassa tutkitaan yhteisöjä ja identiteettejä yhteenkuulumisen tiloina, jälkimmäisessä osassa tarkastellaan, miten valta ja valtio institutionalisoituivat, miten elinkeinot ja talous muuttuivat, miten yhteiskuntaluokat syntyivät ja miten alamaisesta tuli kansalainen. Yhteiskunta nähdään rakenteiden ja yksilöiden vuorovaikutuksena ja jatkuvuus selviytymiskykynä.

Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Helsingissä, tai zoomin kautta, eli tilaisuus on hybridi.

Suomalainen yhteiskuntahistoria on ilmestynyt!

_________________________________________________________

To 5.5.2022 klo 16.30 alkaen: Putinin historiankäytöstä
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma (Helsingin Yliopisto) ja yleisen historian professori Jukka Korpela (Itä-Suomen yliopisto) keskustelijoina, moderaattorina prof. Jari Eloranta

Tilaisuus alkaa kahdella lyhyellä esityksellä ja jatkuu paneelikeskusteluna. Ensimmäinen esitys käsittelee yleisesti Venäjän historiakuvaa. Venäjän historiakuva on avain ymmärtää Venäjän käsitystä sen omasta tehtävästä maailmassa. Tämän historiakuvan ydin syntyi 1300-luvun lopussa oikeuttamaan Moskovan ruhtinaiden valtaa. Sen ympärille kehiteltiin oppi Moskovan keisariudesta, joka puolustaa kaikkia kristittyjä lännen vääräuskoisuutta ja idän pakanoita vastaan ja kokoaa kolme slaavikansaa yhteiseen historialliseen pelastustehtäväänsä. Siitä syntyi kansallisromanttinen käsitys Venäjän tuhatvuotisesta historiasta Kiovasta Vladimir-Suzdalin kautta Moskovaan. Se on nykyisin perustuslain suojaama totuus.

Toinen esitys käsittelee Putinin tapaa käyttää 1990-luvun NATO-laajennukseen liittyviä historian tulkintoja. Kriittisyys Natoa kohtaan on osa Venäjän Yhdysvaltojen globaalia asemaa ja vallankäyttöä kohtaan esittämää arvostelua, jonka perusteesit Venäjän presidentti Vladimir Putin muotoili Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2007 pitämässään puheessa. 2010-luvulla Venäjän argumentaatiossa yleistyi ajatus ”petetystä lupauksesta”, jonka mukaan Yhdysvallat olisi tarkoituksellisesti johtanut silloista Neuvostoliittoa harhaan Saksan yhdistymiseen johtaneissa neuvotteluissa. Erityisen kritiikin kohteena on ollut Naton laajentuminen entisen Varsovan liiton ja Neuvostoliiton alueelle sekä uusiin jäsemmaihin sijoitetut asejärjestelmät. Venäjä perustelee sodankäyntiään Ukrainassa mm. läntisen sotilasliiton Naton muodostamalla uhalla.

Tervetuloa seuraamaan keskustelua, tilaisuus on hybridi, joten sitä voi seurata myös kotoa käsin.
____________________________________________________

SHS:n Kevätkokous ma 21.3.2022 klo 16.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi säätöuudistus, eli marraskuussa 2021 hyväksytyt säännöt käsitellään toisen kerran; hyväksymisen jälkeen uudet säännöt voidaan toimittaa Patentti- ja rekisterihallitukseen ja ne tulevat voimaan. Kevätkokous  on tältäosin vain tutkijajäsenille.

Kevätkokouksen jälkeen lausutaan muistosanat edesmenneistä historiantutkijoista noin klo 17.15 alkaen.

Prof. Kalervo Hovi  – (prof. Taina Syrjämaa),
dos. Anja Kervanto Nevanlinna – (prof. Laura Kolbe),
prof. Pentti Lempiäinen  – (prof. Jyrki Knuutila ),
dos. Pekka Nevalainen – (prof. Kimmo Katajala),
prof. Tuomo Polvinen – (prof. Timo Vihavainen),
dos. Tapani Paavonen – (prof. Timo Soikkanen)

Sen jälkeen 21.3. n. klo 18.00 on Kevätkokousesitelmä: prof. Pasi Ihalainen pohtii Miten edustuksellinen demokratiamme on muuttumassa? Digitaalisen käsitehistorian näkökulma.  Esitelmää voi seurata myös Zoomissa, linkki: https://us06web.zoom.us/j/85917485253?pwd=TUQraEFlSmUzdkk5MWZVQ2xwNDJoQT09 // Passcode: 302996

______________________________________________________

Voiko rauhanturvaaja olla sotasankari? Suomalaisten rauhanturvaajien kuva ja itse-kuva kylmästä sodasta Afganistaniin

To 17.2.2022 klo 16.30  verkkoseminaari Zoomissa, tervetuloa!

Keskustelun vetäjänä prof. Louis Clerc

Ketkä ovat olleet sotasankareita Suomen historiassa?
Miten heitä on valtion ja muiden tahojen osalta juhlittu/muistettu?
Onko sotasankarin kuva muuttunut viime aikoina?

Keskustelemassa:  VTT Jukka Pesu ja dos. Tuomas Tepora

Tilaisuudessa on varattu aikaa myös yleisökysymyksille.

Lisätietoja puhujista:
Dosentti, yliopistotutkija, Tuomas Tepora, Tampereen yliopisto, Suomen Akatemian kokemuksen historian huippututkimusyksikkö (HEX). Johtaja Suomen Akatemian hankkeessa ”A Dim Light of Dawn: Finnish Post-Cold War Experiences Between East and West, 1989–1995”.

Yliopisto-opettaja, VTT Jukka Pesu, Turun yliopisto. Pesu on tutkinut rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa väitöskirjassaan ”Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990” ja on parhaillaan aloittamassa uutta projektia ”Suojeluvastuu, suvereniteetti ja Suomi: Konfliktien hallinnan ja suomalaisen rauhanrakennuksen murrokset kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä”.

Sotasankaruus historiassa

Järjestäjänä Suomen Historiallinen Seura

SYKSY 2021

Syksyn tapahtumia järjestetään ainakin alkusyksystä etätilaisuuksina – seuraamme tilannetta ja pyrimme järjestämään ainakin marraskuun vuosikokouksen lähitapahtumana Helsingissä.

Torstai 9.12, klo 16.30 alkaen virtuaaliseminaari Zoomissa.

Olli Kleemola, Poliittisen historian dosentti Turun yliopistosta ja sodan ja rauhan keskus Muistin työntekijä, puhuu aiheesta

”Sotasankaruus Suomen armeijan toisen maailmansodan ajan kuva-materiaalissa”.

Seminaari on Zoomissa,  tässä linkki https://utu.zoom.us/j/7150378467

Tervetuloa mukaan!

SA-kuva, luutnantti Hans Wind, hävittäjälentäjä, ampunut 33 1/2 viholliskonetta.
Mannerheimristin ritari.

_______________________________________________________________

Maanantai 15.11. 2021, Runeberginkatu 14-16, Helsinki, sali A305

Suomen Historiallisen Seuran vuosikokous klo 16.30  ja sen jälkeen vuosikokousesitelmän pitää puheenjohtaja dos. Maarit Leskelä-Kärki: Uusi esoteerisuuden kulttuurihistoria

Vuosikokous on tutkijajäsenille, sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntöuudistusehdotusta.

_____________________________________________

TI 19.10, klo 16.3, etätapahtuma

Ilona Kemppainen, historian dosentti Jyväskylän yliopistosta, puhui aiheesta

Sotasankaruuden monet kasvot Suomen historiassa
_____________________________________________________

MA 4.10.2021 17-18.30

Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninainen historia ja tutkimuksen haasteet

Tapahtuma verkossa: https://utu.zoom.us/j/68577736651

Ovatko historioitsijat vältelleet seksuaalisuuden historian tutkimusta ja sukupuolivähemmistöjen historian esiin kirjoittamista? Suomen historiallisen seuran järjestämässä keskusteluillassa jatkamme teemoista, jotka nousivat esiin Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 1/2021. Taustalla ovat laajemmat kysymykset sukupuolihistorian perinteistä suomalaisessa historiantutkimuksessa. Millaisia muutoksia on tapahtunut 1980-luvulta lähtien, kun naishistoriasta on siirrytty yhä enemmän sukupuolihistoriaan? Millainen paikka seksuaalisuuden ja sukupuolivähemmistöjen historialla on tässä ollut?

Olemme kutsuneet keskusteluun mukaan eri vaiheiden tutkijoita, jotka kertovat, miten itse ovat aihetta omissa tutkimuksissaan lähestyneet. Mukana keskustelemassa ovat filosofian maisteri Lene Laitinen (Historia, HY), FT Mikko Kemppainen (Historia TAU), sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori (m.a.) Tuula Juvonen (TAU), tutkijatohtori Heidi Kurvinen (kulttuurihistoria, TY), Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen (TY) sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Tiina Kinnunen (OY). Keskustelua vetää seuran puheenjohtaja, kulttuurihistorian yliopistonlehtori ja dosentti Maarit Leskelä-Kärki (TY).

Tarkoituksena on myös pohtia, miten tällä hetkellä paljon keskustelua herättävien sukupuolen, seksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian opetusta voisi syventää ja laajentaa yliopistoissa niin, että tutkijat ja opettajat voivat vastata yleisön tarpeisiin? Entä millaisia uusia avauksia tutkimuskentälle voisi tehdä käytettävissä olevien aineistojen varassa?
_________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________

KEVÄT 2021

Ma 19.4.2021 klo 17.00 – 18.30 (verkkotapahtuma)

Liity zoom-tapahtumaan tästä linkistä:
https://utu.zoom.us/j/69594211222

K niin kuin katastrofi – Mitä kriisit paljastavat kulttuuriperimän merkityksestä katastrofien hoidossa?
Linkki zoom-tapahtumaan tulee tähän lähempänä tilaisuutta!

Esitelmässä tarkastelemme, mitä kulttuuriperimä merkitsee koronakriisin hoidossa eri valtioissa. Miten Suomi ja Ruotsi ovat reagoineet kriisiin ja missä määrin ja miksi toimet ovat eronneet tai muistuttaneet toisiaan? Pohdimme myös valtioiden roolia kriisien hoidossa ja toisaalta sitäkin klassista kysymystä, mikä on yksilön vaikutus historian kulkuun.

Mari Välimäki on  Suomen historian tohtorikoulutettava Turun yliopistossa ja Marko Nenonen toimii yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. He ovat julkaisseet kirjan K niin kuin katastrofi. Länsimaiden seitsemän tulevaisuutta yhdessä Rami Kankaan kanssa. Lisätietoja kirjasta sekä sen kirjoittajista löytyy sivulta katastrofikirja.fi.

Tervetuloa esitelmäiltaan!

_______________________________________________________________________________

Ma 22.3.2021 klo 18.30 ->
Professori Hannu Salmi (akatemiaprofessori, Turun yliopisto) kertoo tutkimuksistaan, erityisesti eräästä mielenkiintoisesta episodista:

Tunteiden palo 1827 – mediakatastrofin jäljillä

Esitelmä on Zoomissa, linkki siihen tulee ma 22.3.2021 tänne.

https://zoom.us/j/97990714815?pwd=ZEgwZnE2WExoNVVPRnR6b2NEUUNudz09
Meeting ID: 979 9071 4815
Passcode: 046840

Alta voit tutustua prof. Hannu Salmen tekemään The Great Fire of Turku as a Media Catastrophe 1827– videoon, josta näkyy, miten nopeasti ja laajasti tieto Turun palosta levisi sanomalehdistössä.

___________________________________

FT Jaakkojuhani Peltonen:

Aleksanteri Suuri ja historian käyttö antiikista nykypäivään

 Ma 22.2.2021 klo 17.15-19

Tutkija Jaakkojuhani Peltonen on juuri julkaissut teoksen Aleksanteri-myytistä ja sen käytöstä ja kertoi meille mielenkiintoisesta tutkimuksestaan. Tilaisuus oli verkossa, Zoom-kokouksena.

Makedonialaisten voittosaattue Charles Le Brunin maalauksessa Aleksanteri saapuu Babyloniin (Entrée d’ Alexandre à Babylone) vuodelta 1665. Taustalla näkyvät Babylonin riippuvat puutarhat, ja vasemmalla oleva patsas kuvaa Assyrian myyttistä kuningatarta Semiramista. Öljyväriteos on valtavan kokoinen: neljä ja puoli metriä korkea ja yli seitsemän metriä leveä. Nykyään sitä voi ihailla Louvren taidemuseossa Pariisissa. Kuva: Wikimedia Commons / Louvre.

Aleksanteri Suuri on ollut monen hallitsijan esikuva ja ihailun kohde. Se on myös innoittanut taiteilijoita. Miten tätä historiaa on käytetty eri aikoina?

________________________________________

13.-17.1.2021 Tieteen päivät ovat verkossa,

tutustu ohjelmaan ja osallistu! https://www.tieteenpaivat.fi/fi/ohjelma-2021

14.1.2021 TIETEIDEN YÖ
Tutustu ohjelmaan!

Tieteiden talon tieteiden yössä on klo 17.00 dos. Sirpa Aallon esitelmä ajankohtaisesta aiheesta Historian poliittinen käyttö: vaarallista ja viihdyttävää? Tiedot linkistä, josta pääseen seuraamaan esitystä tulee to 14.1.aamulla.  https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/tieteiden-talo

Tieteiden yön ohjelmaa voi seurata verkossa,  tule mukaan!

______________________________________________

SYKSY 2020

SUOMEN HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIJUHLAPÄIVÄ
Henrik Gabriel Porthanin syntymäpäivä 9. marraskuuta!

Ma 9.11.2020 klo 17.30, Suomen Historiallisen Seuran vuosijuhlan esitelmä:

Dos. Oula Silvennoinen, ”Mahdoton yhtälö? Tutkijana julkisuudessa ja politiikassa”. Tässä linkki: https://youtu.be/FTlapREV8sQ

_______________________________________________

Kohtaamisia Neuvostoliiton kanssa – suomalaisia kokemuksia kulttuurivaihdosta

ZOOM-seminaari ma 12.10.2020 klo 17.30 alkaen 

Uutta tutkimusta kohtaamisista Neuvostoliiton kanssa – suomalaisia kokemuksia kulttuurivaihdosta

Suomalaisten suhdetta Neuvostoliittoon on sotien jälkeisellä kaudella tarkasteltu tyypillisesti politiikan ja valtioiden välisten suhteiden kautta. Pienemmälle huomiolle on jäänyt Neuvostoliiton kasvaneen läsnäolon vaikutus tavallisten suomalaisten elämässä. Vaikka Neuvostoliiton miehityksen pelko eli sodan jälkeen, samalla kiinnostus aiemmin suljetun maan kulttuuriin ja taiteisiin oli suurta. Monet neuvostojärjestelmään kielteisestikin suhtautuneista olivat kiinnostuneita siitä mitä Neuvostoliitolla oli tarjota.

Simo Mikkonen ja Pia Koivunen keskustelevat oman tutkimustyönsä pohjalta suomalaisten suhteesta Neuvostoliittoon ja sosialismiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Kumpikin tutkija on tehnyt runsaasti työtä venäläisissä arkistoissa sekä Neuvostoliiton kulttuuridiplomatian, että kulttuurin hyödyntämisestä ulkopolitiikasta kylmän sodan kaudella. Molemmilla on myös juuri ilmestynyt Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteita käsittelevä kirja.

Pia Koivuselta ilmestyi tänä kesänä kirja Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940-50-luvuilla (SKS), joka kertoo suomalaisten työläisnuorten matkoista sosialistiseen Itä-Eurooppaan. Keskiössä ovat vuodesta 1947 lähtien järjestetyt maailman nuorisofestivaalit, joille suomalaisia osallistui kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen runsaasti. Kirja selvittää, keitä olivat nuorisofestivaaleille matkanneet suomalaiset, mikä heitä innosti mukaan ja kuinka he festivaalimatkat kokivat.

Simo Mikkosen kirja ”Te olette valloittaneet meidät!” Taide Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa, 1944-1960 ilmestyi SKS:n kustantamana syksyllä 2019. Kirja käsittelee eri taiteiden roolia Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Kirjassa on uutta tietoa muun muassa Neuvostoliiton pyrkimyksistä vaikuttaa kulttuurin avulla, mutta myös taiteilijoiden vierailuista molemmin puolin rajaa.

Aikaa oli varattu myös yleisökeskustelulle. Tervetuloa osallistumaan seminaariin!

_____________________________________________

KEVÄT 2020

KORONAVIRUSPANDEMIAN VUOKSI KEVÄÄN 2020 TAPAHTUMAT OVAT PERUUTETTU 16.3.2020 ALKAEN.

Suomen Historiallisen Seuran järjestämä kirjaseminaari Tieteiden talossa, sali 505:

Ma 10.2.2020 klo 17 alkaen:
Säädyllistä ja säädytöntä – pukeutumisen historiaa renessassista 2000-luvulle, (toim.) Arja Turunen ja Anna Niiranen.

Kirjan toimittajat ja kirjoittajat esittelevät uutta pukeutumisen historiaa käsittelevää kirjaa (SKS 2019). Puheenvuoroissa keskeisinä teemoina ovat naisten pukeutumiseen ja ulkoasuun ja sen paljastavuuteen eri aikoina ja eri kulttuureissa liittyneet rajanvedot ja keskustelut.

Seija-Leena Nevala (Tampereen yliopisto) kertoo lottapuvusta ja sen edustamasta aseksuaalisesta ja isänmaallisesta naiseudesta.
Ildikó Lehtinen (Museoviraston intendentti emerita) puhuu marilaisnaisten jalkoihin ja niiden paljastamiseen liittyvistä tabuista.
Anna Niiranen (Jyväskylän yliopisto) kertoo raskaana olevien naisten pukeutumisesta lääketieteellisen keskustelun kontekstissa.
Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto) puolestaan puhuu naisten housujen käyttöä koskevia rajoituksista.

Kysymys siitä, miten ihmiset ovat valinneet vaatteitaan ja miten heidän pukeutumistaan on säädelty avaa rikkaita ja monitahoisia näkökulmia siihen, miten ennen on eletty ja miten esimerkiksi yhteiskunnalliset valtasuhteet ja aatteet ovat näkyneet ja vaikuttaneet ihmisten arkielämässä.

__________________________________________

Seminaari

HUNGER CRISES IN THE EUROPEAN PERIPHERY:

Ireland and Finland in Comparisons

Monday, January 27, 2020 16.00-18.00,

at Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), room 505.

This seminar  featured Professor Cormac O Grada (University College, Dublin) as the main speaker. He is the leading historian of famines in the world.

The seminar also featured other prominent famine scholars:

Dr. Andrew Newby (University of Tampere),

Dr. Miikka Voutilainen (University of Jyväskylä), and

Mr. Henrik Forsberg (University of Helsinki).

This event was moderated by Dr. Antti Häkkinen (University of Helsinki).

The main motivating question concerned the issue of relatively late occurrence of famines in these two countries that are located at the European peripheries.

What were the causes of these famines?
What about their impacts and aftermath, and
What about the collective memory of these crises?

The language of the seminar and discussion was English.

This is a seminar/roundtable organized jointly by the Finnish Historical Society (SHS) and Finnish Economic History Society. Free entrance.
_____________________________________________________

Tieteiden yö to 16.1.2020, hauskoja tapahtumia Kruununhaassa, myös Tieteiden talossa tapahtuu! ks ohjelma
Tieteiden yö on, kuten joka toinen vuosi järjestettävät Tieteen päivätkin, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan järjestämä.
_____________________________________________

Comments are closed.