Historiantutkimuksen päivät 19.-21.10.2017 Turussa

Neljännet valtakunnalliset historiantutkimuksen päivät järjestettiin syksyisen aurinkoisessa Turussa 19.–21.10.2017. Päivät kokosivatkin Turkuun noin 350 historioitsijaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta ja tarjosivat jälleen tärkeän kohtaamispaikan historioitsijoille tavata toisiaan ja kuulla ajankohtaisesta tutkimuksesta.

 

Historiantutkimuksen päiviä vietettiin torstaina ja perjantaina Turun yliopiston kampuksella ja lauantaina Åbo Akademin Arkenilla. Päivien kolme pääpuhujaa olivat professori Maria Tamboukou (University of East London), tutkija Nigel West (mm. Washingtonin Center for Intelligence and Security Studies -keskus) sekä professori Pelle Snickars (Uumajan yliopisto). Feministiseen historiantutkimukseen erikoistunut Tamboukou luennoi arkistojen teknologiasta, West vakoilun historiasta ja Snickars digitaalisesta historiantutkimuksesta.

Pääpuhujien lisäksi päivien ohjelma koostui vajaasta 90 työryhmästä, joissa käsiteltiin Suomessa tehtävää historiantutkimusta laidasta laitaan ja poikkitieteellisesti. Työryhmien aiheet vaihtelivat suomalaisesta globaaliin, yksilön paikasta kansalaisuuteen ja valtioiden uhridiskursseihin. Kiinnostusta ja kiitosta keräsi monipuolinen ohjelma, jossa oli edustettuina myös esimerkiksi queer-tutkimus ja oikeus- ja käsitehistoria. Erityisiä painopisteitä olivat digitaalinen historiantutkimus sekä tunteiden ja kokemusten historia. Tutkimuspäivillä nousi esiin myös historiantutkimuksen itsereflektiivisyys muun muassa tutkimusetiikkaa, historian opetusta, historian popularisointia ja toisaalta historiatietoisuuden ja sen merkitystä pohtivissa työryhmissä ja paneeleissa.

Historiantutkimuksen päivät tarjoavat joka toinen vuosi tärkeän foorumin Suomen historiaa tutkiville tai Suomessa tutkimusta tekeville historiantutkijoille tavata toisiaan, esitellä omaa tutkimusta ja kuulla muusta ajankohtaisesta tutkimuksesta. Päivät kokosivat Turkuun noin 350 historioitsijaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta: mukana oli tutkijoita myös Ruotsista, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Konferenssi keräsi kehuja kaiken kaikkiaan mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ohjelmastaan ja myös iltaohjelma ilahdutti monia. Historiallinen Turku tarjosikin Historiantutkimuksen päiville valtavan komeat puitteet: konferenssin vastaanotto järjestettiin Turun linnassa ja konferenssi-illallisella ravintola Koulun salit täyttyivät historiantutkijoista. Erityisen tärkeää oli nuorten ja kokeneempien tutkijoiden kohtaaminen ja verkostoituminen: mukana oli väkeä opiskelijoista ja tohtorikoulutettavista emeritusprofessoreihin.

Syysauringon ja ruskan koristama Turku ja erityisesti jokiranta näyttivät parasta puoltaan ja hurmasivat monet konferenssivieraat. Innostus ja ilo historiantutkimusta kohtaan oli tarttuvaa koko tapahtuman ajan.

Seuraavan kerran Historiantutkimuksen päivät järjestetään Oulussa vuonna 2019.

Liisa Lalu
kirjoittaja oli Historiantutkimuksen päivien konferenssisihteeri

 

P.S. Päivien avajaiset ja Maria Tamboukoun sekä Nigel Westin key note -puheenvuorot ovat nähtävissä myös tallenteina – linkit löytyvät täältä.

Biografian rajat ja rajattomuus -konferenssi 12.–13.12.2017

Suomen Historiallinen Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus järjestävät Biografian rajat ja rajattomuus -konferenssin Helsingissä 12.−13.12.2017.

Pääpuhujat

  • Prof. Mineke Bosch, University of Groningen: Rewriting Lives: experiments with biography
  • Prof. Sigurđur Gylfi Magnússon, University of Iceland: Farmer Jón and His Cultural Existence: Biography, Ego-documents and Microhistory.
  • Prof. Hanna Suutela, Tampereen yliopisto: Esiintyjien esittämä elämä? Havaintoja näyttelijöiden omaelämäkerroista ja biografioista.
  • Prof. Eero Hyvönen, Helsinki Centre for Digital Humanities HELDIG: Biographies on the Semantic Web – Experiences  in Creating and Enriching People’s Life Stories Using Linked Data.

Konferenssin teema on elämäkerrallisten lähestymistapojen moninaisuus sekä historiallisen elämäkertatutkimuksen suhde lähitieteisiinsä.  Kuinka biografia voi hyötyä rajojen ylityksistä ja lähitieteidensä teorioista ja metodeista?  Voiko biografia toimia mikro- ja makrotason analyysiä yhdistävänä tutkijan työkaluna? Kuinka digitaaliset ihmistieteet ja laskennalliset menetelmät tukevat elämäkerrallista tutkimusta?

Ilmoittautuminen auki vielä 4.12.2017 saakka – ilmoittauminen ja ohjelma täällä.